Siirry pääsisältöön

Kotkan apteekkihistoriaa


 
Kotkan I apteekin ilmoitus Kotkan Sanomissa 14.5.1898. Apteekki panosti perinteiseen palveluun, eli rohdosten, kemikaalituotteiden ja sairastarpeiden myyntiin. Kesähelteillä Björklundin apteekista sai myös limonaadia.


Kotkan Uuden apteekin ilmoitus Eteenpäin -lehdessä 14.2.1907. Kotkan järjestyksessä toisen apteekin yhteydessä oli myös kemiallinen tutkimuslaitos.


Muutettuani Kotkaan ja asioidessani ensimmäisen kerran apteekissa olin kieltämättä päästäni pyörällä, kun Kotkan I apteekki, joka ei löytänyt valikoimistaan sopivaa lääkettä, ohjasi minut Keski-Kotkan apteekkiin tai Kotkan Uuteen apteekkiin.. Historiasta löytyi tähänkin valaistusta. Apteekit ovat ilmestyneet alueelle tietyssä järjestyksessä. Tosin Kotkan ENSIMMÄINEN apteekki ei aikanaan katsonut hyvällä UUDEN apteekin tuloa kaupunkiin. Kilpailuasetelma oli valmis. Karhulan apteekilla on taas ihan oma historiansa.

Vielä 1870-luvun alussa Kotkan kaupungin asukkaat ostivat lääkkeitä kauppias J.W.Drombergin kaupasta. Proviisori G.F Ignatius sai apteekkioikeudet Kotkaan vuonna 1872. Seuraavana vuonna piirilääkärin kertomuksesta kävi ilmi, että kaupunki oli vielä ilman apteekkia. Myös Haminan apteekkari oli tavoitellut Kotkan apteekkioikeuksia. Sahatyöläisten asuttamalla saarella apteekinpito ei proviisori Ignatiuksen mielestä ehkä ollutkaan kannattavaa, koska hän myi apteekkioikeutensa vuonna 1874 Hjalmar Grahnille.

Keisarillinen Senaatti on tämän kesäkuun 2 p:nä myöntänyt prowisorille Juhana Hjalmar Grahn etuoikeuden apteekiin Kotkan saarella Kymin pitäjässä, jonka apteekin hän oli ostanut apteekarilta Gustaf Ferdinand Ignatius.

Kotkalaista apteekkimiljöötä Kirkkokadulla 1910-luvulla. Todennäköisesti kyseessä on Kotkan järjestyksessä toinen apteekki, johon apteekkari Carl Rundqvist sai erioikeudet 1906. (Kymenlaakson museo).

Hjalmar Grahn avasi apteekkinsa yleisölle kesäkuussa 1874 Kirkkokadun ja Laivurinkadun kulmauksessa. Grahnin jälkeen apteekkariksi Kotkan I apteekkiin tuli M.M.Björklund 1894. Apteekki siirtyi Björklundin omaan taloon Kirkko- ja Koulukadun kulmaan.

Karhulan tehtaitten alueelle perustettiin lääkevarasto 1800-luvun lopulla, koska lähin apteekki oli Kotkassa. Varastoista välskärit saivat myöntää lääkkeitä sairaille. Kun erään välskärin yksityisistä kätköistä löytyi lääkeaineita ja kun kaiken lisäksi tämä oli harjoittanut luvatta lääkärinammattia jo pidemmän aikaa, joutui hän oikeuden eteen. Tapahtumien jälkeen myönnettiin apteekkari M.M.Björklundille oikeus perustaa haara-apteekki myös Karhulaan. Karhulan I apteekki aloitti toimintansa vuonna 1902 apteekkari A.W.Saloniuksen johdolla.

 Järjestyksessä toista apteekkia Kotkaan ryhdyttiin kaupunkilaisten toimesta puuhaamaan jo 1890-luvulta lähtien. Kotkan ensimmäisen ja siihen saakka ainoan apteekkarin vastustaessa ajatusta otettiin asia uudelleen käsittelyyn 1900-luvun alussa. Puutavarateollisuus kannatteli kaupunkia ja alan vaihtuvat suhdanteet saivat myös senaatin epäilemään kahden apteekin toimintaedellytyksiä Kotkansaarella. Kotkan II apteekki avasi ovensa vuoden viimeisenä päivänä 1906. Apteekkari Carl Gustaf Rundqvist perusti apteekin yhteyteen kemiallisen tutkimuslaitoksen, joka toimi vuoteen 1914 saakka, jolloin Rundqvist siirtyi apteekkariksi Viipuriin jatkaen tutkimustyötään siellä. Kerrotaan, että hän joutui huhtikuussa 1918 punaisten pahoinpitelmäksi. Carl Rundqvist teki useita opintomatkoja Saksaan, Tanskaan, Unkariin, Sveitsiin ja Hollantiin tutustuen sikäläiseen lääkelainsäädäntöön ja apteekkeihin. Rundqvist oli myös perustamassa Farmaseuttista aikakauslehteä, minkä lisäksi hänellä oli huomattavan laaja julkaisutoimintaa, mm. farmasian historiaan liittyvää.


Kirjallisuutta:

Forsius, Arno, Lääkekauppaa Suomessa ennen apteekkilaitoksen järjestämistä. (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laakekau.html)
Hultin, Herman, Kotkan kaupungin historia. Kotka 1904.
Kotka stads historia II. Helsingfors 1959.
Pärssinen, Tuula, Piirteitä apteekkilaitoksen kehityksestä. Haminan kaupunginmuseon julkaisuja 1. Hamina 1991.
Kotkan Uutiset 13.11.1902 (apteekkitoiminnan mahdollisuuksista Kotkassa).
Suomalainen Wirallinen Lehti 9.6.1874 (Kotkan apteekin avaamisesta)
C.G.Rundqvistista LUOVUTETUN ALUEEN APTEEKKIEN APTEEKKARIT VUODESTA 1689 (http://www.alajarvenapteekki.fi/luovutetun_alueen_apteekkarit.htm)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruotsalaisia ruotusotilaita Sydän-Hämeessä

Sydän-Hämeen Lehti Julkaistu 19.1.2019 10:42 Ruotsalainen ruotusotilas; asuna harmaa sarkatakki, pukinnahkahousut ja kolmikolkkahattu. Aseena yli metrin mittainen painava ”tussari”, eli vanhanajan kivääri, jossa oli piilukko. (Museovirasto) Syksyllä 1721 Suomeen saapui tuhansia uusia ulkomaalaisia. Suuri Pohjan sota oli syönyt miehiä Ruotsin armeijan suomalaisista joukko-osastoista. Rapakuntoista sotaväkeä täydentämään lähetettiin ruotsalaisia ruotusotilaita. Niin sanottuja lainasotilaita, joita oli kaikkiaan lähes 2400 miestä, ripoteltiin niin Uudellemaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Hämeeseen kuin Savoon. Sotilaista neljännes asettui 42 hämäläispitäjään, suurimmaksi osaksi Etelä-Hämeeseen, lukuisia sotilaita myös Sydän-Hämeeseen. Sotilaat olivat maaseudun poikia Etelä- ja Keski-Ruotsista. Arviolta joka kolmas oli naimisissa. Suurin osa vaimoista ei kuitenkaan tullut Suomeen ja perheenyhdistämisistä on vain muutama tapaus tiedossa Hämeessä. Maaseudulla naimattomia na

Kaikille Pöperö-Maijoille ja Pöhkö-Jukille

Vaahteramäen Eemeli-kirjoissa köyhien elämä oli karua ja yhteiskunnalliset erot maalaisyhteisössä silmin havaittavissa. Kun Kissankulmassa järjestettiin kinkereitä notkuvien pöytien ääressä, järsivät vaivaistalon vanhukset leivänpaloja.  Astrid Lindgren kuvaa 1800-luvun loppupuolen maaseudun vähäosaisia ja tarinoissa on selvä yhteiskunnallinen viesti. Astrid Lindgren sai idean Eemeli-kirjoihinsa isänsä lapsuudenmuistoista Smoolannissa. Suomessa ensimmäiset vaivaistalot perustettiin 1880-luvulla ja Ruotsissa niitä oli jo aiemmin. Vaivaistaloihin koottiin pitäjän huonokuntoisimmat ja työhön kykenemättömät, eli vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tällainen oli myös Kissankulman ja vaivaistalon väliä kulkenut Pöperö-Maija, jonka kautta kuulumiset Eemelin tempauksista kiirivät vaivaistaloon. Kirjan lukeneet tai televisiosta sarjaa seuranneet muistavat vaivaistalon asukkien ikimuistoisen joulujuhlan, kun Eemelin vanhemmat olivat lähteneet joulupäivänä kyläilemään ja lapset olivat jääne

Tulitikkuteollisuuden historiaa Karjalaisessa 13.7.2021

  Suomen ainoa itsenäinen tulitikkutehdas Tulitikku Oy aloitti toimintansa Jokelassa 1933 – tunnetuin tuote oli ”Trustivapaa Sampo-tikku” Jokelan tulitikkutehdas vuonna 1949  Kuva: Helsingin kaupunginmuseo 13.7.2021 10:02 Tuula Vuolle-Selki JAA Ruotsalainen  Ivar Kreuger  johti 1920-luvulla tulitikkutrustia tähdäten siihen, että saisi koko maailman tulitikkutuotannon haltuunsa. Kilpailijoita ostettiin, syötiin markkinoilta polkuhinnoilla tai viimeisenä keinona lähetettiin sabotoijia vahingoittamaan tehtaita ja niiden laitteita. Suomessakin kaikki tulitikkutehtaat menettivät vuonna 1927 ulkomaisen myyntivapauden, jolloin ne trustin kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella alistuivat tämän holhoukseen. Sopimus oli näin ollen Suomelle epäedullinen, koska Ruotsin tulitikkutrusti oli ”kuin pukki kaalimaan vartijana”, kirjoitti  Keski-Uusimaa -lehti vuonna 1933. Tuotteiden ulkomaille myynti tapahtui trustin kautta. Uusi Aura 15.1.1933  Kuva: Uusi Aura 1920-LUVUN LOPULLA  suomalaiset liikemieh