Alli Trygg ja Matti Helenius tapasivat Kangasalan opistolla tammikuussa 1890
Kangasalan kansanopistolla oli oikea riemupäivä viime keskiviikkona kertoo U. S (Uusi Suometar). Neiti Alli Trygg oli tullut opistoon vierailemaan. Töiden päätyttyä piti hän esitelmän naistenraittiustöistä Ameriikassa. Miellyttävällä, hertaisella esitystavalla innostutti hän niin kuulijakuntansa, jotta eivät tahtoneet häntä pois päästää puhujalavalta. Vilkkaasti, viehättävästi hän kertoi ja hieman puuttellinen suomen taito vain kuvauksen hauskuutta lisäsi. Illaksi toimitti hän kekkerit opistolaisille. Tanssiksi pistivät, piirihyppyjä hypiskelivät ja välillä lauluja helähyttivät. Hauskaa näky hyvinkin olevan, vaikka ei kalvaljeeria ainoatakaan joukossa ollut. Neiti T. nuorisoa elähyttää osasi. Innostunut naisjoukko hänet lopuksi, eläköön huutojen kaikuessa, tuolilla ilmoille kohotti. Viimeksi veisattiin Maamme-laulu, huudettiin eläköön isänmalle ja niin oli tämä juhlahetki päättynyt. (Maamme 4.3.1890)
Samassa tilaisuudessa esitelmöi raittiusasiasta pälkäneläisen karvarin ja teurastajan poika Matti Helenius. Kolmetoistalapsinen perhe oli vähävarainen, mutta Matti onnistui lahjakkuutensa ansiosta pääsemään kymmenvuotiaana Hämeenlinnan lyseoon, joka 1880 oli maan ainoa suomenkielinen normaalilyseo. Hän oli luokkansa parhaita oppilaita.
Toisin kuin tulevan puolisonsa, Alli Trygg-Heleniuksen, Heleniuksen puhe jää sanomalehtikirjoituksissa vaille mainintaa. Kangasalan opistossa ja samassa tilaisuudessa tapasi kuitenkin Pälkäneen poika Matti Helenius (1870-1920) tulevan puolisonsa Alli Tryggin (1852-1926). Puolisoilla oli samanlainen elämänkatsomus ja samanlaiset aatteelliset harrastukset. Ystävyys syveni ja pari vihittiin Turussa 1897. Vihkiminen tapahtui kiireessä, sillä tämän jälkeen oli kummankin suunnattava omiin esitelmätilaisuuksiinsa. Kertoman mukaan 18 vuotta nuorempi Matti piiritti sinnikkäästi Allia, jolla kosijoita oli ollut aiemminkin. Vilkas ja eloisa helsinkiläisopettaja sekä hämäläisen rauhallinen tutkija ja myöhemmin myös poliitikko täydensivät toisiaan ympäristön puheista ja ennakoluuloista huolimatta.
Miehiä haettiin kapakoista virsien saattelemana
Suomalaisen raittiustyön uranuurtaja Alli Trygg toimi koko kaksikymmenvuotisen opettajanuransa työväen asuinalueilla Inkoossa ja Helsingissä. Vilkasta ja eloisaa sekä riuskasti toimeen tarttuvaa nuorta opettajatarta Cygnaeus ja Topelius kutsuivat Tulitikuksi, myöhemmin muutkin ystävät. Pitkänsillan pohjoispuolisen esikaupungin elämä oli vauhdikasta. Kerrotaan, että naiset kulkivat kori kädessä; eväiden alla oli viinaputelit, joita naiset myivät niin, että 25 pennillä sai ryypyn. Toisaalla raittiusmieliset naiset hakivat miehiä kapakoista, joissa lauloivat virsiä ja yrittivät näin vaikuttaa ilmapiiriin.Käänteentekeväksi Alli Tryggin koko myöhemmälle elämälle koitui matka Englantiin 1887 ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin, jossa 1888 pidettiin ensimmäinen kansainvälinen naisasiakongressi. Hän edusti kongressissa Suomen Naisyhdistystä, jota hän oli myös ollut perustamassa. "Sörkkaan" syntyi 1889 "työväen kööki", joka tarjosi hyvää ja edullista ruokaa sekä kotikaljaa, "Allin-kaljaa", ruokajuomana oluen sijasta. Keittiö ja lukusali sen yhteydessä olivat ensimmäinen yritys työväen sosiaalisen aseman parantamiseksi Pitkänsillan pohjoispuolella. Seuraavana vuonna 1890 aloitti toimintansa Kansankoti, Sörnäisissä. Siellä kokoontuivat muun muassa monet ammattiyhdistykset, laulukuorot, raittiusyhdistykset sekä voimistelu- ja urheiluseurat. Alli Tryggin aloitteesta syntyivät myös yli puolen vuosisadan ajan jatkuneet kansa- ja oppikoulujen raittiuskilpakirjoitukset. Hän haki jatkuvasti virikkeitä ulkomailta, mikä vaikutti aikuistenkin raittiustoimintaan, kuten vuoden 1898 yleinen juomalakko osoittaa.
Itse avioliitto jatkui aina Matti Heleniuksen kuolemaan saakka 1920. Matti Helenius kuoli matkallaan Atlantin valtamerellä, Alli Trygg-Helenius kuusi vuotta myöhemmin Helsingissä. Alli Trygg-Heleniuksen hautajaissaattue kulki läpi kaupungin. Kerrotaan kadun varsien olleen täynnä ihmisiä. Niin suuri vaikutus Allilla oli työväen sosiaaliseen elämään.
Alli Tryggin sahtitehdas
Perustamaansa Kansankotiin Alli Trygg perusti myös sahtitehtaan, jossa ruvettiin ulkomaisten esimerkkien mukaan valmistamaan terveyskaljaa ja -sahtia "raittiutta lisäämään." Oli miten oli, tässä sahdissa ei ollut alkoholia juuri nimeksikään. Täysin nappiin sahdin valmistus ei aina mennyt, sillä kyselyjä tuli, että olisiko juoma kuitenkin hiukan juovuttavaa. Nimettömäksi jäänyt valittaja mm. kertoi, että oli "juopunut juomasta, josta ei olisi pitänyt juopua."
Alli Tryggin kaljalla oli kysyntää. Se oli lähes alkoholitonta, ilmeisen hyvää ja myös halpaa. (Uusi Suometar 21.2.1892 ja Lappeenranna Uutiset 28.5.1898).
Alli Tryggin mielenkiintoisesta elämästä voi kuunnella Yle Areenassa. Asiantuntijana on mm. raittiusliikkeestä väitellyt Irma Sulkunen:
Yle Radio 1. Toivon heinäkuu: Alli Trygg.
http://areena.yle.fi/1-4136326?autoplay=true
Matti Heleniuksesta Wikipedia.
Alli Trygg-Heleniuksesta:
http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4441
Alli Tryggin Sahtitehtaasta http://www.beerfinland.com/allitrygg.htm
Kuvien lähteet: Wikipedia
Kommentit
Lähetä kommentti